Voiko PK-yrityksiä aktivoida hallitustyöskentelyyn?

17.12.2018


Hallitusjäsenten hakuja on ollut suhteellisen vähän. Voidaankin kysyä, tavoittavatko palvelut niitä yrityksiä, joissa panos-hyöty-suhde liittyen ulkopuolisen sparraajan käyttöön olisi kaikkein suurin?

Kauppakamarit ja Hallituspartnerit ovat tehneet pitkäjänteistä työtä hyvän hallitustyöskentelyn edistämiseksi. Hyviä käytäntöjä on olemassa, HHJ-koulutusta järjestetään eri puolilla maatamme ja alueellisissa Hallituspartnerit-yhdistyksissä toimii jo 800 kokenutta, hallitustyöhön halukasta henkilöä.

Tästä kaikesta huolimatta muun muassa hallitusjäsenten hakuja on ollut suhteellisen vähän. Voidaankin kysyä, tavoittavatko palvelut sittenkään niitä yrityksiä, joissa panos-hyöty-suhde liittyen ulkopuolisen sparraajan käyttöön olisi kaikkein suurin? Erilaisten projektien ja yritystukimuotojen kautta yrityksiin on ohjattu paljonkin asiantuntijaresursseja. Nämä kohdistuvat useimmiten jonkin ajankohtaisen ongelman tai haasteen ympärille, mutta syntyykö näistä pitkäjänteisiä, kokonaisvaltaisia sparraus- tai mentorointisuhteita yrittäjän tai omistajien ja asiantuntijan välille?

Ei odottamalla, vaan lähestymällä yrityksiä päästään tuloksiin

Pohjanmaan Hallituspartnereiden ja alueen kauppakamareiden piirissä syntyi ajatus kampanjasta, jossa aktivoidaan alle 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä hallitustyöskentelynsä kehittämiseen. Käytännössä tämä usein tarkoittaa hallitustyöskentelyn aloittamista, koska monesti ”hallitusrutiinit” ovat hoituneet tilinpäätöksen yhteydessä tapahtuvalla hallituksen pöytäkirjan allekirjoituksella.

Hallitukset Töihin! –aktivointikampanjassa olen kuluneen kuuden kuukauden aikana kontaktoinut yli 80 yritystä erilaisissa tilaisuuksissa tai suorilla puhelinkontakteilla. Kolmellekymmenelle yritykselle olen tehnyt hallitustyöskentelyn tilaa, yrityksen tulevaisuuden tavoitteita ja muutoshaasteita peilaavan analyysin. Asian saama vastaanotto ”ittellisten” pohjalaisten yrittäjien keskuudessa on ollut yllättävän myönteistä. Analyysin kohteena olleista yrityksistä yli 75 prosenttia on lähtenyt hakemaan hallitukseensa riippumatonta jäsentä. Valtaosalla ei ole ollut toimivaa hallitusta lainkaan. Monilla yrityksillä on meneillään sukupolven- tai omistajanvaihdos, uutta kasvua haetaan vientimarkkinoilta tai liiketoimintaa pyritään muulla tavoin uudistamaan. Merkillepantavaa on positiivinen kehittämisvire, johon hallitustyöskentelyllä voidaan tuoda tarvittavaa jäntevyyttä.

Hallitusjäseniä on haettu Hallituspartnerit Pohjanmaa ry:n kautta ja joissakin tapauksissa myös jäsenten muista verkostoista. Pienissä yrityksissä hallitustyöskentelyä lähdetään monesti käynnistämään Advisory Board -mallilla, joka vaatii riippumattomalta jäseneltä varsin monipuolista kokemusta ja osittain myös konsultoivaa otetta, koska ”valmista pöytää”, johon tulla, ei ole katettuna. Pohjanmaan Hallituspartnerit onkin järjestänyt jäsenilleen tähän liittyviä workshopeja.

Loppuyhteenvetona otsikon kysymykseen voin todeta, että kyllä pk-yrityksiä voi ja kannattaakin aktivoida hallitustyöskentelyyn. Yrityksissä on tähän tarvetta; asiaan ei vain useinkaan ole pystytty omin voimin tarttumaan ja yrityksen ulkopuolelta tuleva aloite toimii ”katalyyttina”, joka saa asiat liikkeelle.

Hallitukset Töihin! -pilottihanketta hallinnoi Etelä-Pohjanmaan kauppakamari. Päärahoittajana on EU:n maaseuturahasto (Seinäjoen ja Suupohjan Leader-ryhmät). Muina rahoittajina ovat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kauppakamarit, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Hallituspartnerit Pohjanmaa sekä osallistuvat yritykset. Allekirjoittanut toimii hankkeen projektipäällikkönä.

Lisätiedot: https://etela-pohjanmaankauppakamari.fi/palvelut/hallitustyon-aktivointi/

Matti Sepponen
Projektipäällikkö, DI, HHJ
Hallitustyön aktivointi pk-yrityksissä