Kirjoitin muutaman ajankohtaisen lyhyen sisällön Linkedin palveluun maalis-huhtikuun taitteessa, liittyen yritysten kriisinhallintaan ja hallituksen rooliin siinä. Näitä huomattiin myös muutaman Hallituspartnereiden jäsenten keskuudessa, jotka pyysivät minua yhdistämään kirjoitukset. Toivottavasti tästä on monelle hyötyä.
Saatamme helposti ajatella, että olemme hallitustyöskentelyn suhteen immuuneja normaaleille ryhmän muodostumisen lainalaisuuksille. Että olemme toimintamme ja ryhmädynamiikkamme osalta valmiita tehokkaaseen toimintaan päivästä yksi lähtien.
Vuonna 2016 neljä oululaista opiskelijaa olivat huolissaan. Ennakkomerkit IT-alan osaajapulasta olivat selkeästi ilmassa ja mikäli alan osaajia ei löydy Suomesta, uhkana oli alan osaamisen ja liiketoiminnan valuminen ulkomaille. Tätä myötä jokaisen meidän arkeemme vaikuttavat päätökset ja keksinnöt tehtäisiin suomalaisten ulottumattomissa. Tätä uhkakuvaa vastaan perustettiin Buutti Oy, joka lähti ratkaisemaan ongelmaa osaaja kerrallaan.
Miten hallitus toimii? Kuin lokki, lehahtaa paikalle kokoukseen, nokkii kaikki mahdolliset asiat rikki ja haavoille, penkoo kaikki paikat. Lähtiessä pöydälle jää joku törky, joka toimivan johdon on siivottava. Vai niin kuin sienet, pidetään pimeässä ja kosteana, eivät haittaa toimivan johdon työtä.
Ville Heikkinen aloittaa Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry’n blogisarjan aiheesta Hyvä Hallintotapa – Corporate Governance
Hyvä hallinto – Corporate Governance – auttaa yrityksen kasvuun ja pitämään kasvun käynnissä. Alkuvaiheen yrityksellä on kuitenkin tärkeämpää olla liikevaihtoa kuin pörssiyhtiötasoinen hallinto. Vaikka alkuvaiheessa hallinto usein ja aivan oikeutetusti mielletään enemmän muodollisuudeksi, tulee hallinnon kehittyä yhtiön kehitysvaiheen mukaisesti.
Koronaviruksen aiheuttama kuva maailmanlaajuisesta leviämämäisestä luo maailmasta päivä päivältä yhä ahdistuneemman. Nämä syventävät huolet heijastuvat osakemarkkinoiden heilahteluun. Eräs maailman johtavista pääomasijoitusyhtiöistä, lähetti viime viikolla sijoitussalkuissa oleville huomautuksen siitä, että koronavirus voi tuoda markkinoille pitkittyneen globaalin talouden hidastumisen, muuttaa pohjimmiltaan liiketoimintaympäristöä ja kehotti heitä tukemaan tulevaa taloudellista tilannetta. Kukaan ei tässä vaiheessa osaa tarkemmin ennustaa viruksen aiheuttaman pysähdyksen vakavuutta eikä kestoa.
Aloitin oman yritystoimintani laman jälkeisessä nousukaudessa 90-luvun loppupuoliskolla. Nuorena yrittäjänä oli rohkeutta ja uskoa omaan osaamiseen. Yhtiön hallitus koostui kahdesta yrittäjästä, eikä siihen aikaan paljon puhuttu hallitustyöskentelystä pk-yrityksissä.
Viimeaikaiset uutiset hoivapuolen yritysten haasteista ovat varmasti havahduttaneet monen yhtiön hallituksen kysymään: onko omassa yhtiössä kaikki kunnossa, onko asioiden eteen tehty kaikki voitava, pitäisikö hallituksen aiemmin pystyä puuttumaan asioiden kulkuun?
Kun väitän, että asiakaslähtöisyyden toteutuminen yrityksen eri tasoilla on keskeisimpiä yrityksen menestykseen ja kasvunäkymiin vaikuttavia tekijöitä, olen tuskin väärässä. Kysymykseni kuuluukin, näkyykö tämä yrityksen hallitustyöskentelyssä riittävästi? Mitä jos seuraava hallituksen kokous alkaisikin kysymyksellä: ”Miten olemme ottaneet asiakkaan huomioon viime aikoina?”
Teimme hiljattain tutkimuksen yhdessä asiakasymmärrykseen keskittyvän Kopla Helsingin kanssa. Tutkimuksessa pyrimme selvittämään, miten yritykset palkitsevat henkilöstöään ja millaisia haasteita ja ongelmia palkitsemiseen liittyy.
Nyt on jo viitteitä siitä, että pitkät viitekorot ovat pikkuhiljaa lähtemässä varovaiseen nousukiitoon.
Henkilötietojen käsittelyä koskeva lainsäädäntö muuttuu 25.5.2018, kun EU:n yleinen tietosuoja-asetus tulee voimaan.
