Koodikerhoista älyautoihin ja potilastietojärjestelmiin


Vuonna 2016 neljä oululaista opiskelijaa olivat huolissaan. Ennakkomerkit IT-alan osaajapulasta olivat selkeästi ilmassa ja mikäli alan osaajia ei löydy Suomesta, uhkana oli alan osaamisen ja liiketoiminnan valuminen ulkomaille. Tätä myötä jokaisen meidän arkeemme vaikuttavat päätökset ja keksinnöt tehtäisiin suomalaisten ulottumattomissa. Tätä uhkakuvaa vastaan perustettiin Buutti Oy, joka lähti ratkaisemaan ongelmaa osaaja kerrallaan.

Buutti Oy:n hallitusta ja toimitusjohtaja keväällä 2020. Vasemmalta: Dan Ackers, Miikka Salmi, Maritta Marjomaa-Mäkinen, Jorma Hanhimäki, Peetu Nuottajärvi ja Mikko Koistinen. Hallitukseen kuuluu myös Jani Lehtovirta.

Ensimmäisenä hihat laittoi heilumaan Buutin nykyinen hallituksen puheenjohtaja, Dan Ackers. Hän perusti kesällä 2016 ensimmäisen kerran nuoria työllistävän Koodikärpät-kesätyötapahtuman. Tavoitteena oli innostaa 15-17-vuotiaita nuoria tekniikan alalle mielekkään kesätyökokemuksen avulla. “Oli hankala saada selville mitä kaikkea pitää tehdä tällaista projektia varten, mutta kun pääsi vauhtiin niin palaset alkoivat loksahtelemaan kohdilleen” kuvaa Dan Ackers projektin käynnistämistä. Koodikärpät on ollut menestys, ja kesällä 2019 Koodikärpissä oli jo yli 150 työntekijää. Pääasiallisena rahoittajana Koodikärpissä ja monessa muussa projektissa on ollut vuosia Oulun yliopiston Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta (TST).

Nuorille suunnattujen koulutusten lisäksi Buutilla on myös tehty töitä perinteisempien työvoimakoulutuksien parissa. Buutti alkoi tarjota koulutuksia, jossa kouluttajayritys ottaa enemmän vastuuta osallistujien perehdytyksestä ja harjoitteluyritys pääsee helpommalla. “Loimme uudenlaisen koulutuskonseptin, jossa koulutusvastuuta siirrettiin asiakasyrityksiltä koulutusyritykselle, jolloin yritykset saivat nopeammin valmiimpia osaajia. Malli oli ilmeisen toimiva, sillä tällä hetkellä lähes kaikki Suomen ohjelmointiin painottuvat työvoimakoulutukset järjestetään nyt samalla konseptilla,” kertoo toimitusjohtaja Mikko Koistinen.

Toiminnan laajetessa myös yrityksen hallintoon piti alkaa kiinnittää huomiota. Yritystä on ohjannut alusta alkaen johtoryhmän tiivis yhteistyö. “Toimintaa suunnitellessa yhdistämme johtoryhmän sekä työntekijöidemme näkemyksiä. Useat parhaista ideoista ovat tulleet työntekijöiltämme,” Ackers valottaa tilannetta. Osakkaiden yhteistyö on edelleen Buutin kantava voima, ja hallitukseen on otettu heidän lisäkseen itsenäistä asiantuntijaa. Heidän kokemuksensa tuo mukaan varmuutta ja laajempaa näkemystä yrityselämästä.  “Olemme huomanneet, että yrityksen ohjauksessa tärkeää on pyrkiä saamaan kaikki puhaltamaan yhteen hiileen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jokaisella pitää olla selkeät työtehtävät ja vastuualueet, kuin myös että päätökset tulevaisuudesta tehdään yhteistyössä.” Ackers kommentoi.

Kaikki ei ole kuitenkaan mennyt niin kuin alun perin suunniteltiin: vuonna 2018 Buutti laajentui myös ohjelmistokehitysbisnekseen. Aluevaltausta ei voi väittää turhaksi, sillä Buutin liikevaihdosta jo kaksi kolmasosaa tulee ohjelmistokehityksestä. Buutin konsultit ovat koodanneet niin itseajavia autoja, potilastietojärjestelmiä kuin tulevaisuuden langattomien ratkaisujen teknologiaa. Alue on laajentunut myös maantieteellisesti, sillä buuttilaista ohjelmistokehitystä tehdään tätä nykyä Oulun lisäksi myös pääkaupunkiseudulla.

Konsultoinnin ja koulutusten onnistumisen ytimessä ovat osaavat ohjelmoijat, ja heidän rekrytointi. Buutin rekrytointiprosessissa painotetaan intohimoa tekniikkaa kohtaan, teknologista osaamista ja sopivuutta konsultin rooliin. Tuloksena on luotu samanhenkisistä tekijöistä koostuva yhteisö, jossa on ainutlaatuinen kulttuuri. “Buuttilaiset viihtyvät keskenään, ja toimistolla on aidosti rento tunnelma. Huumori on olennainen osa arkeamme,” kuvailee Ackers kulttuuria.

Yhdistämällä koulutuksen ja ohjelmistokehityksen Buutti kasvoi vuonna 2018 yli 1800 prosenttia ja vuonna 2019 145 prosenttia. Tällä linjalla on tarkoitus jatkaa Koistisen mukaan myös tulevaisuudessa: “Suurin osa kasvusta haetaan yhä Pohjois-Suomesta, mutta panostusta Etelä-Suomeen, erityisesti pääkaupunkiseudulle lisätään.” Tavoitteena on pysyä kehityksen kärjessä ja vastata liiketoimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin. Koistisella on mielessään myös yksi vähän lennokkaampi ajatus: pitkällä tähtäimellä tavoitteena on ulkomaan avaus joko ohjelmistokehityksen tai koulutustoiminnan puolelta.

Buutti Oy’n yhtiökokous valitsi hallitukseensa kaksi riippumatonta jäsentä Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry’n rekrytoinnin kautta.

Kirjoittaja: Juho Kemppainen, Buutti Oy