Joskus voi yrittäjäkin antaa periksi


Aloitin oman yritystoimintani laman jälkeisessä nousukaudessa 90-luvun loppupuoliskolla. Nuorena yrittäjänä oli rohkeutta ja uskoa omaan osaamiseen. Yhtiön hallitus koostui kahdesta yrittäjästä, eikä siihen aikaan paljon puhuttu hallitustyöskentelystä pk-yrityksissä.

Osakeyhtiölaki tuli toki opiskeltua. Operatiivinen toiminta oli kuitenkin keskiössä. Tuon jälkeen omia yrityksiä on ollut kahdeksan, joista neljä edelleen, muut on myyty vuosien saatossa.

Välillä kävin vieraan palveluksessa toistakymmentä vuotta palkkajohtajana, jona aikana sain työskennellä monen hallituksen kanssa. Sinä aikana tärkein oppi toimitusjohtajana oli huolellinen asioiden ja materiaalien valmistelu hallituksen kokouksiin sekä yhteydenpito puheenjohtajaan. Kun tein comebackin päätoimiseksi yrittäjäksi, toin opit omiin yrityksiini.

Emoyhtiömme hallituksessa on kaksi yhtiöstä riippumatonta hallituksen jäsentä omistajien lisäksi. Hallitus kokoontuu vuosikellon mukaisesti ja työskentely on etukäteen valmisteltua. Kokousten välilläkin vaihdamme usein ajatuksia lähinnä Whatsup-sovelluksella, mikä onkin todella oiva väline esimerkiksi toimialan uutislinkkien jakamiseen ja pikaiseen tiedottamiseen monessa asiassa. Tuntuu, että yhteydenpito kokousten välillä on antanut lisää syvyyttä työskentelyyn sekä aktivoinut ja sitouttanut koko hallitusta.

Työurani aikana olen istunut lukuisissa eri yritysten hallituksissa eri rooleissa, jäsenestä puheenjohtajaan. Parin yrityksen hallituksessa kausi jäi tosin lyhyeksi, koska hallituksilla ei todellisuudessa ollut hallituksen roolia. Yrittäjävetoisissa pk-yrityksissä yrittäjä-toimitusjohtaja ei aina osaa nähdä hyvän hallitustyöskentelyn arvoa yritykselle.

Yrityksissä monet asiat tapahtuvat arvaamatta ja niihin täytyy reagoida nopeasti. Hallituksen näkökulmasta se voi näyttää siltä, että hallituksen tekemillä päätöksillä ja linjauksilla ei ole operatiivisessa toiminnassa kovinkaan paljon painoarvoa. Vaikka pidänkin hallitustyöskentelyä ja strategista suunnittelua erittäin tärkeänä, on lempilapseni aina ollut operatiivinen toiminta. Onnistunut operatiivinen toiminta on kuin rusetti hyvälle hallitustyöskentelylle.

Hallitustyöskentelyn rooli myös pk-yrityksissä on kokemukseni mukaan parantunut muutamassa vuosikymmenessä paljon. Yhä useampi yrittäjäkollega on kertonut, että heillä on riippumattomia hallituksen jäseniä ja että hallitustyöskentelystä saatu arvo näkyy myös yrityksen toiminnassa ja taloudessa. Menestyvän yrityksen takana on usein johdonmukainen operatiivinen toiminta ja hyvin toimiva hallitus.

En muista yhtään kertaa, että niissä hallituksissa, joissa olen ollut mukana, olisi äänestetty päätöksistä. Varmasti on ollut erilaisia mielipiteitä montakin kertaa ja näkemyserot kuuluvat hallituksiin. Aina kuitenkin on poistuttu yhteisen päätöksen kanssa. Ja joskus voi yrittäjäkin antaa periksi.

Pasi Kinnunen, yrittäjä

Esmo-yhtiöt