Pysyvätkö hallitukset mukana toimintaympäristön muutoksessa?

Suomalaisen yhteiskunnan uudistumiskyky ei ole viime vuosina vakuuttanut. Vanhentuneiden julkisten rakenteiden uudistaminen on ollut hidasta ja se on törmännyt jatkuvasti eri etupiirien voimakkaaseen vastustukseen. Vaikuttaa siltä, että ne päätöksenteon prosessit, joihin olemme vuosikymmenten aikana tottuneet, eivät riitä uudessa aiempaa nopeammin muuttuvassa toimintaympäristössä. Julkisen päätöksenteon kankeuden rinnalla on syytä tarkastella myös yritysten kykyä uudistua.

Digitalisaatio muuttaa yritysten välistä kilpailua ja toimialojen rakenteita valtavalla voimalla. Se madaltaa alalle tulon esteitä, mahdollistaa nopean ja matalan kustannustason kansainvälistymisen ja sen olettaisi suosivan erityisesti korkeaan osaamiseen ja vientivetoisuuteen perustuvan Suomen kilpailuasemaa.

Nopea vilkaisu esimerkiksi tuottavuuden kehitykseen viimeisen kymmenen vuoden aikana osoittaa, että emme ole onnistuneet hyödyntämään digitalisaation ja uuden toimintaympäristön mahdollisuuksia. Saamme Suomessa tänään yhdessä työtunnissa aikaan vähemmän kuin 10 vuotta sitten. Tämä tuottavuuden kehityksen pysähtyminen on historiallinen muutos ja se aidosti vaarantaa kykymme ylläpitää nykyisen kaltaista hyvinvointia.

Yritysten osalta vastuu tuottavuuden heikosta kehityksestä tai digitalisaation kehnosta hyödyntämisestä kuuluu usein yritysten hallituksille ja ylimmälle johdolle. Toisaalta juuri tässä tilanteessa hyvä hallitustyö korostuu ja oikeilla strategisilla ratkaisuilla on mahdollistaa rakentaa täysin uudenlaisia menestystarinoita. Jokaisen hallituksen tuleekin sekä tunnistaa vastuunsa että nähdä mahdollisuutensa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Ilahduttavasti useissa hallituksissa onkin jo ymmärretty digitalisaation tarkoittavan paljon enemmän kuin vain sähköistä asiointia, nettisivuja tai some-päivityksiä. Uusi toimintaympäristö haastaa perinteisiä kilpailustrategioita ja samalla se mahdollistaa täysin uusien toimintatapojen ja markkinastrategioiden käyttöönoton. Nopeassa muutoksessa kyky uudistua ja katsoa nykyhetkeä pidemmälle korostuu.

Yrityksen hallituksen tärkein tehtävä on strateginen johtaminen. Tässä ajassa jokaisen hallituksen tulee haastaa itsensä uudistumaan ja uudistamaan yritysten tapaa hahmottaa kilpailuympäristönsä. Yrityksen olemassa olevat vahvuudet on syytä peilata suhteessa uuteen nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön. Ketterällä ja uudistumiskykyisellä yrityksellä on historiallisen hyvät välineet liiketoimintansa kasvattamiseen. Mikäli yrityksen strategia ei ole riittävän rohkea ja uudistava, nämä samat välineet muuttuvat koko toiminnan tulevaisuutta uhkaaviksi tekijöiksi.

Juuso Heinilä
Aluejohtaja, Pohjois-Suomi
Finnvera Oyj