Yrityksen hallituksella on keskeinen rooli niin riskienhallinnan valvonnassa, kuin sen toteutuksessakin. Kuinka paljon yritys on valmis ottamaan riskejä ja miltä riskeiltä on mahdollisuus ja halu suojautua? Miten yrityksen riskienhallintapolitiikka on kirjoitettu? Onko yritys varautunut ainoastaan perinteisiin riskeihin liittyen lakisääteisiin velvollisuuksiin, oman toimintansa vastuuseen, kiinteistö- ja henkilöriskeihin? Vai onko riskienhallintapolitiikka kirjoitettu niin laajaksi, että se sisältää myös korko-, valuutta- ja hyödykeriskit?
Mitä laajemmasta perspektiivistä asiaa käsitellään, sen enemmän se vaatii osaamista myös yrityksen hallituksen jäseniltä. AON julkaisi tutkimuksen (AON Global Risk Management Survey 2019), jossa yrityspäättäjät pitivät vielä viime vuonna koronaviruksen kaltaista pandemiaa 60. merkittävimpänä riskinä. Jokainen meistä ymmärtää, että sijalla 60 oleva riski ei aiheuta kovinkaan montaa toimenpidettä yrityksessä. Sen todennäköisyys ja vaikuttavuus arvioidaan niin pieneksi, ettei siihen kiinnitetä huomiota, jotta aikaa jää todennäköisemmiltä riskeiltä varautumiseen. Esimerkki osoittaa, että riskienhallintatyö vaatii laajaa pohdintaa ja siltikin valtavan suuren vaikutuksen aiheuttavaa riskiä ei välttämättä osata tunnistaa tai sen vaikutuksia ei pystytä ennakoimaan. Kun kerran näin isoja riskejä jää tutkan ulkopuolelle, miten hallituksen tulisi toimia?
Hallituksen tehtävä on katsoa asiaa pidemmällä perspektiivillä ja varmistaa yrityksen jatkuvuus. Koska hallitus määrittelee yrityksen riskihalukkuuden, tulee sen varmistaa että operatiivinen johto toteuttaa valittua linjaa. Hallitus vahvistaa riskitietoista yrityskulttuuria myös omalla esimerkillään. Kun shokki iskee ja perusolettamukset järkkyvät, onko jatkuvuussuunnitelma tehty ja ajan tasalla? Miten nopeasti muuttuneeseen tilanteeseen pystytään vastaamaan? Hyvin valmistautunut yritys voi saada edun sen kilpailijoihin nähden nopealla tilanteeseen reagoimisella.
Yrityksen riskikartoituksessa keskitytään yrityksen toiminnan tarkasteluun ja siinä on oleellista isojen linjojen lisäksi myös pienten turvallisuuspuutteiden havainnoiminen.
Tässä keskeistä on huomioida myös yrityksen ja toimialan erityispiirteet, tarkastelussa tulisi kiinnittää huomiota muun muassa seuraaviin asioihin:
– Millaiset riskit ovat todennäköisimpiä ja vaikuttavuudeltaan suurimpia?
– Miltä riskeiltä pystytään suojautumaan ja mitkä riskit ovat sellaisia joihin suojaa ei esimerkiksi vakuutuksen keinoin voida saada?
– Kun toiminta keskeytyy, mitä tehdään seuraavaksi?
– Onko henkilöriskit ja avainhenkilöriskit tunnistettu?
– Miten yritykset rahat, koneet ja laitteet suojattu?
Riskitietoisen yrityskulttuurin vahvistaminen tukee myös henkilöriskeihin varautumista. Riskienhallinnan tulee olla operatiivisella työnjohdolla säännöllisesti esillä ja työturvallisuuden työkalut mukana arjessa. Työturvallisuustoiminnan pääpaino tulisi olla proaktiivisessa toiminnassa, esimerkiksi läheltä piti –raportointi ja turvallisuuden kehitystoimenpiteet, mutta on myös tärkeä tutkia perinpohjaisesti tapahtuneet vahingot ja oppia niistä. Työkaluja tähän on monia, esimerkiksi yksinkertaisesti muotoiltu lomake ”mitä opimme tapaturmasta tai vahingosta” tai sovellus johon turvallisuushavaintoja ja ennen kaikkea epäkohtia voi täyttää ja joita työnjohto ja yrityksen johto voi koota sovelluksen avulla yhteen.
Kun yrityksen hallitus yhdessä toimivan johdon kanssa kehittää työturvallisuuskulttuuria ja luo turvalliset puitteet häiriöttömälle toiminnalle, auttaa se vähentämään tapaturma- ja ammattitautiriskiä, pienentämään tapaturmista ja ammattitaudeista aiheutuvia kuluja ja menetyksiä sekä parantamaan työnantajamielikuvaa ja työn tuottavuutta. Yrityksen turvallisuuskulttuuriin panostaminen on siis mitä suurimmissa määrin hallitusasia.
Voisiko jo seuraavassa yrityksen hallituksen kokouksessa yhtenä käsiteltävänä asiana olla riskien hallinta ja niiden vähentäminen? Entäpä jos tässä kokouksen osassa läsnä olisi myös vakuutusyhtiön yhteyshenkilö ja keskustelu käytäisiin yhdessä asiantuntijan kanssa? Ja onhan hallitus huomioinut että myös hallitukselle itselleen ja toimitusjohtajalle on suotavaa ottaa vastuuvakuutus?
Fennian aluejohtaja Jari-Pekka Haverinen ja riskipäällikkö Matti Laaksonen esitelmöivät blogin aiheesta torstaina 20.8. 2020 HHJ-elotreffeillä . Kutsu tilaisuuteen toimitetaan P-S HP’n jäsenille ja HHJ Alumneille sähköpostilla. Kutsu on myös julkaistu Oulun kauppakamarin Tapahtumat sivulla.
HHJ-elotreffit: Yrityksen riskienhallinta epävarmoissa olosuhteissa, Oulu
Aika: 20.08.2020 klo 15:00-18:00
Paikka: Johteenpooki, Kansankentäntie 11, Oulu
Jari-Pekka Haverinen, aluejohtaja
Fennia, Pohjoinen alue
050 5877558
jari-pekka.haverinen@fennia.fi